

Mä olen stressannut kaikkea mahdollista koulusta ja töiden saamisesta ruokavalioon ja harrastuksiin. Olen juonut litroittain kahvia ja syönyt ties mitä. Ei ihmekään, että tuli stoppi. Mun pitää vähän löysätä, koska olen itselleni todella ankara. Kaikki pitäisi tehdä nyt ja heti ja täydellisesti. Millon musta oikein tuli tällainen? Ennen nautin vain olemisesta, hymyilin paljon enemmän.
Tässä viikon makoillessani ja mustikkakeittoa siemaillessani olen saanut miettiä elämän prioriteetteja uusiksi. Koulu ei haukkaa siitä piirakasta enää kuin murto-osan. Onnellisuus on nyt prioriteetti numero yksi. :)
//It wasn't that simple after all. Last week I had to go to the hospital because of this horrible pain in my stomach. It turned out that I've been stressing way too much and my stomach is now having problems with that. I got medication and today I finally got out of our apartment. Since I've been laying in my bed for a week I've had plenty of time to get my priorities reorganized. Happines is now priority number one. :)