4. elokuuta 2015

Kämppää ja elämän draamaa

  Edellisestä kerrasta on meidän kämppä saanut vähän enemmän eloa. Muutamat huonekalut on ostettu ja yksi mun ehdottomista favoriteista on meidän olohuoneen sohva. Kauan olin myös haaveillut kunnon kirjahyllystä, johon mahtuisi kaikki mun kirjat ja tulevaisuudenkin kirjat. Ja nyt mulla on sellainen hylly. :) Tykkäilen kyllä paljon siitä, mihin suuntaan tämä kotikulta on menossa. Näyttää ja tuntuu ihan omalta!



  Elämää on maustanut kauniit vanhat rakennukset, aurinko, ei niin aurinko, työhaastattelut, naapurin Wayne's Coffeesta noudetut aamu lattet, kodin suunnitteleminen ja ylipäätänsä elämän suunnitteleminen. Ja kaikki tämä on ollut niin ihanaa, niin ihanaa. Mutta kaikki ei kuitenkaan loppujen lopuksi mennyt ihan niinkuin oltiin suunniteltu... Koska täällä on nyt sitten ollut vähän draamaa ja surullisia naamoja.

  Muistatteko Nuun? Se on se meidän vanhempi mäyräkoira. Yksi päivä tässä tultiin kotiin Ikeasta ja ihmettelin, että miksi Nuu ei tullut ovella vastaan. No hän oli halvaantunut. Takajalat eivät toimineet ollenkaan ja ajettiin raukka hirveätä kyytiä sairaalaan. Aamulla se pääsi leikkaukseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää leikki siihen, mutta eihän se ollut se meidän vaihtoehto. Tsäänssit neidin paranemiseen ei olleet neurologin mukaan huikeat. 10%-40% mahdollisuus, että koira kävelisi vielä.


    Ne oli aivan hirveitä päiviä. Aivan hirveitä. En ole ikinä pelännyt niin paljon. Nyt neiti on kuitenkin kotona. Ei hän vielä kävele, mutta hyvä merkki on se, että hän tuntee jo jonkin verran. Toivottavasti hyvien uutisten putki jatkuisi ja saataisiin nakki kuntoon. Eli sellaisia meininkejä täällä päässä. Tein muuten nyt vihdoin kunnon aikataulun mun blogeiluille ja vlogeiluille, etten taas jotenkin unohda. En oikeasti ymmärrä, mihin päivät menee! Käsittämätöntä... Mutta nähkäämme siis pian. Moiks! :)

•••

  //Our home feels more like home than before. We've got some new furnitures and one of my absolute favorites is our rokokoo sofa. And I've been dreaming of a proper bookshelf where I could fit all my books and all my future books. And now I have one! Beautiful old buildings, sun, not so sun, job interviews, morning lattes from Wayne's Coffee, house planning and life planning - that's what my life has been about. But as expected life won't always go like planned.

   You remember Nuu? She's our older dachshund and so so dear to me. One day when we got home from Ikea, she didn't come to the door to say hi. Well, she was paralized. Her hind legs weren't moving. We drove lie crazy to the vet and in the morning she got to the surgery. We weren't willing to give up and that was the only way to get her back. The neurologist didn't give very good prognosis, something like 10%-40% chance that she'll ever walk again.

   Those we're absolutely horrifying days, I've never been so scared. But now our girl is back home. She isn't walking yet but good news is that she does have some life in her legs. Hopefully she'll get better, thats all I wish for. So that's what's up with us. Andi btw made a real schedule this time for my blog and vlog! Just so I won't some how forget about everything again... Were do the days go? You tell me. See you soon, bye!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Copyright © Only the space between us | Powered by Blogger

Design by Anders Noren | Blogger Theme by NewBloggerThemes.com